By Tanja Saarinen
Vuorovaikutus on tärkeä osa työyhteisön toimintaa ja se koostuu sekä kielellisestä että kielettömästä ilmaisu- ja havaintotoiminnasta. Vuorovaikutustaitojen kautta henkilö pystyy luomaan sosiaalisia suhteita, ilmaisemaan mielipiteitä ja rakentamaan luottamusta eri sidosryhmien kanssa. Luottamus syntyy avoimen vuorovaikutuksen kautta. Lähtökohtaisesti ihminen olettaa, että toinen osapuoli on hyväntahtoinen ja rehellinen.
Vuorovaikutukseen liittyy vahvasti sosiaalinen älykkyys, joka tarkoittaa henkilön kykyä rakentaa vuorovaikutteista työyhteisöä ja toimia positiivisesti muut huomioiden sekä yksin että ryhmässä. Sosiaalisen älykkyyteen sisältää myös autenttisuuden kokeminen ja sen johtaminen.
Johtajien tulisikin priorisoida ryhmänsä edut ryhmän normien ja arvojensa perusteella. On ratkaisevan tärkeää, että johtaja ymmärtää ryhmän kulttuuria, jotta hän pystyy johtamaan ryhmää oikeisiin tavoitteisiin. Johtamisen lähestymistavat on aina tarpeen räätälöidä ryhmän tarpeiden mukaan, sillä johtaminen on aina aikaan ja paikkaan sidottua ja johtaminen ilmenee eri lailla erilaisissa ympäristöissä.
Lue lisää, miten eri kulttuurit ymmärtävät ajan ja miten se vaikuttaa työtapoihin.
Kulttuuri vaikuttaakin merkittävästi käyttäytymiseemme työpaikalla ja johtajien tulisi huomioida se johtamistyylissään. Esimerkiksi kulttuuriset normit ja arvot voivat vaikuttaa siihen, miten kommunikoimme, vuorovaikutamme muiden kanssa ja lähestymme työtehtäviä.
Gelfandin, Erezin ja Aycanin (2007) tekemä tutkimus monikulttuurisesta organisaatiokäyttäytymisestä tutki kulttuurierojen vaikutusta työpaikkaviestintään ja konfliktien ratkaisuun. Tutkimus osoitti, että viestintätyylit vaihtelevat kulttuureittain ja voivat johtaa väärinkäsityksiin ja konflikteihin työpaikalla. Esimerkiksi jotkut kulttuurit käyttävät epäsuoraa viestintätapaa, käyttäen eleitä ja ilmeitä, kun taas toiset käyttävät suoraa ja sanallista viestintää. Kirjoittajat ehdottavat, että kulttuurinen älykkyys, eli kyky tunnistaa ja sopeutua kulttuurieroihin, on tärkeätä tehokkaalle monikulttuuriselle viestinnälle ja yhteistyölle työpaikalla.
Lue lisää, miten voit kehittää kulttuuriälyäsi.
Lisäksi kulttuuriset erot johtajuus- ja päätöksentekotavoissa voivat vaikuttaa siihen, miten työntekijät reagoivat auktoriteettiin ja työhön liittyviin päätöksiin. Nämä kulttuuriset erot on tärkeä tunnistaa ja ymmärtää, jotta työyhteisössä voidaan rakentaan kestäviä suhteita ja edistää positiivista työkulttuuria.
Kulttuurierot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt lähestyvät työtehtäviä, sillä osassa kulttuureita painotetaan yhteistyötä ja tiimityötä, kun taas toisissa yksilön saavutukset ovat tärkeämpiä. Työpaikan kulttuuriset erot tunnistamalla ja arvostamalla organisaatiot voivat luoda inklusiivisemman ja monimuotoisemman työympäristön, joka edistää keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta. Onkin tärkeää huomata, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia vaan erilaisten toimintatapojen taustalla on erilaisia uskomuksia, jotka ohjaavat työntekijöiden toimintaa.
Sue-Chan ja Latamin (2004) tekemä tutkimus osoitti, että kulttuurierot voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, miten työntekijät tulkitsevat ja reagoivat työpaikan palautteeseen. Tutkimuksessa keskityttiin Kiinan ja Yhdysvaltojen kulttuurieroihin ja havaittiin, että kiinalaiset työntekijät olivat alttiimpia tulkintavirheille, joissa palautetta tulkittiin henkilökohtaiseksi arvosteluksi heidän kyvyistään, kun taas amerikkalaiset työntekijät näkivät palautteen enemmän kasvun ja kehityksen mahdollisuutena.
Tämä tulkintaero liittyi laajempaan kulttuurieroon, joka koski yksilöllisyyttä versus kollektivismia. Tutkimus osoitti, että näiden kulttuurierojen ymmärtäminen palautteen tulkinnassa voi johtaa tehokkaampiin palautekäytäntöihin työpaikalla. Palautteen räätälöiminen kulttuurin arvojen ja uskomusten mukaisesti voi parantaa työntekijöiden sitoutumista ja suorituskykyä.
Johtaminen onkin tilanne- ja kontekstisidonnaista tarkoittaen, että johtaminen, joka sopii joihinkin tilanteisiin ei välttämättä ole oikea lähestymistapa toisissa tilanteissa. Erityisesti monikulttuurisissa työyhteisöissä ilmenee erimielisyyksiä ja erimielisyydet voivat ilmetä erilaisina mielipiteinä ja poikkeavina näkemyksiä.
Tämän vuoksi nykypäivän johtajan on oltava sosiaalisesti älykäs, tunneälykäs sekä kulttuuriälykäs ja hänen tulee osata johtaa itseään.
Haluatko oppia johtamaan monikulttuurisia tiimejä ja valjastamaan tiimisi voimavarat? Varaa ilmainen tapaaminen täältä.
Powered by NUMINOS Digital