By Tanja Saarinen
Paras tapa kehittää kulttuuriälyä on ymmärtää kulttuurien vihjeitä ja normeja sekä kommunikoida eri kulttuurista tulevien kanssa. Yksi tapa lisätä kulttuurien ymmärrystä on eri kulttuuriulottuvuuksien kautta.
Kulttuureja voidaan mitata eri tasoilla ja siihen, miten helposti ymmärrämme eri kulttuureja vaikuttaa esimerkiksi se, tuleeko henkilö korkean vai matalan kontekstin maasta, miten kulttuurissa koetaan aika ja miten hierarkinen kulttuuri on kyseessä.
Myös kieli, jolla kommunikoimme vaikuttaa tapaamme viestiä. Voit lukea lisää siitä, miten kieli vaikuttaa vuorovaikutukseemme tästä postauksesta.
Erin Meyer (suosittelen lukemaan hänen kirjaansa Culture Map) tutkii kulttuureja kahdeksan eri ulottuvuuden kautta. Kulttuuriulottuvuuksien ymmärtäminen auttaa minimoimaan kulttuurishokin vaikutuksia, maksimoimaan kulttuurikokemuksen sekä oppimaan omasta kulttuuristasi.
Nämä kahdeksan ulottuvuutta ovat:
Viestintä: matalan vai korkean kontekstin kommunikointi
Suostuttelu: faktoihin vai kokemukseen perustuva
Palautteenanto: epäsuora tai suora negatiivinen palaute
Päätösten tekeminen: ylhäältä alas (johdolta alaisille) tai yhteisesti
Luottamus: merkitseekö tekeminen vai ihmissuhteet
Erimielisyydet: konfliktien välttäminen vai konflikteihin kannustava
Aika: lineaarinen tai joustava aika
Johtaminen: hierarkkinen tai tasa-arvoinen
Viestintä eri maissa vaihtelee matalan kontekstin ja korkean kontekstin välillä. Matalan kontekstin viestintä tarkoittaa hyvin suoraa tapaa viestiä ja viesti muotoituu pääsääntöisesti sanojen avulla. Tämän vuoksi suoran viestinnän maat usein toistavat sanojaan usean kerran, jotta viestin merkitys menee varmasti oikein perille.
Korkean kontekstin viestinnässä suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sanattoman viestinnän kautta eli itse sanoilla ei ole niin paljoa merkitystä. Kommunikointi on vivahteikasta ja sillä, mitä ei puhuta on yhtä suuri merkitys kuin sillä, mikä sanotaan ääneen. Kuuntelijalla onkin oltava kyky lukea rivien välistä.
Mielenkiintoista on, että palautteen antaminen voi poiketa paljon päivittäisestä viestintätyylistä. Esimerkiksi amerikkalaisten päivittäinen viestintä on suhteellisen suoraviivaista, mutta palautetta annetaan epäsuoremmin.
Suostuttelu esimerkiksi neuvottelutilanteissa voi perustua tosiseikkoihin tai henkilön omiin kokemuksiin.
Päätösten tekemisten, luottamuksen rakentamisen ja erimielisyyksien ulottuvuuksia kannattaa tarkastella erityisesti, jos toimii esihenkilön asemassa. Esimerkiksi monikulttuurista tiimiä johtaessaan, esihenkilön tulisi selkeästi viestiä tyylistään, koska eri kulttuurit suosivat erilaisia hierarkioita ja suhteita esihenkilönsä kanssa.
Lisäksi on tärkeää huomata, että se, miten ymmärrämme ajan vaikuttaa esimerkiksi aikatauluihin, määräaikoihin ja siihen, miten ihmiset käsittelevät stressiä. Se, näkevätkö ihmiset ajan lineaarisena eli jaksottaisena ja aikatauluttevana asiana vai joustavana, jolloin päivä rakentuu tapahtumien ei aikojen mukaan, vaikuttaa suuresti siihen, miten eri kulttuurit toimivat. Lue lisää eri aikaorientaatioista täältä.
1. OLE UTELIAS. Bryant H. McGill sanoi ’’Uteliaisuus on yksi suurimmista salaisuuksista onnellisuuteen’’. Lue, kuuntele ja hyppää mukaan uusiin kulttuureihin avoimin mielin.
2. KYSY KYSYMYKSIÄ. Sen sijaan, että tuomitsisit tai etsisit vikoja toisen henkilö käytöksestä, kysy miksi he toimivat niin kuin toimivat. Muista, että ihmisillä on eri käyttäytymismalleja ja uskomuksia, jotka ovat erilaisia kuin sinun. Kun lähdet uteliaasti kyselemään, huomaat pian uppoutuneesi lumoavaan keskusteluun eri kulttuurien eroista! Samalla kertaa opit ymmärtämään suomalaisuuden ainutlaatuisuutta.
3. TIETOISUUS. Ole tietoinen omista ennakkoluuloistasi ja asenteistasi. Samallalailla, kun sinä voit tulkita toisen käytöstä ’’väärin’’, toinen ihminen saattaa väärinymmärtää sinut. Jos siis huomaat hämmennyksen keskustelukaverisi kasvoilla, selitä mielipiteesi tai tapasi toimia.
Muistan, kun asuin yhdeksänluokkalaisena viikon ajan ranskalaisen perheen luona Marseillessa. Isäntäperheeni tapasi kysyä minulta ’Comment ça va?’’, johon vastasin useamman kerran ‘’comme ci, comme ça’’ mikä suorasti käännettynä tarkoittaa ei huonoa, eikä hyvää eli 15-vuotiaalle teinille, ihan ok. Muutamien kysymysten jälkeen isäntäperheeni kuitenkin huolestui ja kysyi, olenko kipeä. Tämän jälkeen ymmärsin, että he odottivat minun vastaavan ‘’ça va bien’’ eli kaikki hyvin, sillä heille ‘’comme ci, comme ça’’ kallistui enemmän negatiivisen vastauksen puolelle.
Ranskalaisilla on myös tapana kysellä enemmän kuulumisia päivän mittaan kuin meillä suomalaisilla, joka omalta osaltaan minua myös hämmensi. Hämmentävä hetki oli myös ensimmäisenä aamuna, kun kysyin, mitä olisi aamupalaksi. Sain vastaukseksi hämmästyneen katseen sekä kasan keksejä. Tuolloin ymmärsin myös ensimmäisiä kertoja kunnolla, miten paljon jo eurooppalaisia kulttuureissa eroaa aamupalan syöminen (ja tärkeys). Jos siis jo aamupala eroaa huomattavasti eri kulttuureissa, voit kuvitella, miten paljon muissa tavoissa ja normeissa on eroa!
Älä pelkää tehdä virheitä, uskalla nauraa mokillesi ja luota itseesi sekä omaan kulttuuriälyysi!
Powered by NUMINOS Digital