Kuka on maahanmuuttaja ja miten voit tukea häntä kotoutumisessa?

Miten sinä määrittelet maahanmuuttajan? Koetko, että maahanmuuttaja, pakolainen ja turvapaikanhakija tarkoittavat samaa? Oletko miettinyt, miten voit itse edesauttaa kotoutumisprosessissa?

Avainasiat

1. Olipa henkilön maahanmuuttaja, pakolainen tai turvapaikanhakija, muista, että kyse on aina ihmisestä eikä häntä tule määritellä sen perusteella, miten hän on saapunut Suomeen.

2. Jos palkkaat ulkomaisen työntekijän, sinun tulee muistaa, että EU- ja ETA-maiden kansalaiset voivat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa ja muiden maiden kansalaiset tarvitsevat työntekijän oleskeluluvan.

3. Ulkomaisen työntekijän työsuhteessa noudatetaan yleensä suomalaisia työsuhteen ehtoja.

4. Maahanmuuttajan integroituminen eli kotoutuminen suomalaiseen kulttuuriin voi tapahtua ainoastaan hyväksymällä maahanmuuttajat osaksi yhteisöämme.

5. Yksi työnantajan suurimmista velvollisuuksista on huolehtia siitä, että maahanmuuttajaa kohdellaan tasa-arvoisesti sekä työyhteisössä että lain silmissä.

6. Muista, että monet käytännöt asiat hoidetaan Suomessa erilailla kuin muissa maissa eli älä oleta työntekijän osaavan hoitaa kaikkia asioita itsenäisesti.

Maahanmuuttaja, pakolainen vai turvapaikanhakija?

Maahanmuuttajalla tarkoitetaan henkilöä, joka on muuttanut maasta toiseen ja usein sillä viitataan henkilöön, joka on syntynyt ulkomailla. Maahanmuuton syinä saattaa olla esimerksi perhe, työ, opiskelu tai lähtömaan heikommat elinolot.

Pakolainen on puolestaan ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR katsoo olevan pakolainen. Myös sotapakolaiset ovat siis pakolaisia. Turvapaikanhakija on henkilö, joka hakee kansainvälisen suojelun tarpeeseen perustuvaa oleskelulupaa (turvapaikkaa) vieraasta valtiosta.

Olipa henkilön ’’status’’ mikä tahansa näistä, muista, että kyse on aina ihmisestä eikä häntä tule määritellä sen perusteella, miten hän on saapunut Suomeen. Työnantajana ja monikulttuurisen työyhteisön jäsenenä sinun tulee kuitenkin hyvä olla tietoinen maahanmuuton eri perusteista sekä työluvista. Jos palkkaat ulkomaisen työntekijän, sinun tulee muistaa, että EU- ja ETA-maiden kansalaiset voivat työskennellä Suomessa ilman työntekijän oleskelulupaa ja muiden maiden kansalaiset tarvitsevat työntekijän oleskeluluvan.

Lähtökohtaisesti työnantajan näkökulmasta ulkomaisen työntekijän palkkaaminen vastaa kotimaisen työntekijän palkkaamista, joskin osa työnantajamaksuista hieman vaihtelee esimerkiksi oleskelun keston mukaan. Ulkomaalaisen työntekijän työsuhteessa noudatetaan yleensä suomalaisia työsuhteen ehtoja.

Miten tukea ulkomaalaisen työntekijän kotoutumista?

Miten tukea kansainvälisen työntekijän kotoutumista?

Maahanmuuttajan integroituminen eli kotoutuminen suomalaiseen kulttuuriin voi tapahtua ainoastaan hyväksymällä maahanmuuttajat osaksi yhteisöämme. Yksi työnantajan suurimmista velvollisuuksista onkin huolehtia siitä, että maahanmuuttajaa kohdellaan tasa-arvoisesti sekä työyhteisössä että lain silmissä.

Maahanmuuttajalle tulee esimerkiksi maksaa työehtosopimuksen mukainen minipalkka ja työnantajan tulee varmistaa, että työntekijällä on turvallinen paikka työskennellä. Työnantajan tulee edistää tasa-arvoa jo julkaistessaan työpaikkailmoituksen; ilmoitus ei saa syrjiä ketään hakijaa sukupuolen, etnisen taustan tai kielen perusteella.

Ennen Suomeen saapumista

Työntekijän oleskelulupaa haetaan ulkomailla ollessa Suomen ulkomaan edustustosta tai henkilön Suomessa jo ollessa Maahanmuuttovirastosta. Työntekijä hakee itse oleskelulupaa Maahanmuuttovirastolta, mutta työnantajana osallistut luvan hakemiseen 13 antamalla tietoja työsuhteesta ja työnteon ehdoista. Jos työntekijä ei ole EU- tai ETAmaiden kansalainen, on työnantaja on ulkomaalaislain perusteella velvollinen varmistamaan, että ulkomaalaisella työntekijällä on työnteko-oikeus Suomessa tai ettei oleskelulupaa tarvita. Tätä tietoa on myös säilytettävä neljä vuotta työsuhteen päättymisen jälkeen omavalintaisella (esimerkiksi sähköisellä), mutta työsuojeluviranomaiselle helposti saatavilla olevalla tavalla.

Työnantaja on myös velvollinen ilmoittamaan TE-toimistoon, jos palkkaa työntekijäksi muun kuin EU-maan kansalaisen. Tiedot voi antaa vapaamuotoisesti, esimerkiksi kopiolla työsopimuksesta tai TE-toimiston Omasta asioinnista löytyvällä lomakkeella. Tämän vuoksi on tärkeätä laatia kirjallinen työsopimus hyvissä ajoin ennen kuin työntekijäsi saapuu Suomeen. Lähetä sopimus työntekijällesi allekirjoitettavaksi, kun hän on vielä kotimaassaan.

Neuvo työntekijääsi hoitamaan pankkiasiansa kuntoon kotimaassaan ja hankkimaan luottokortti ennen Suomeen tuloaan, mikäli tämä on hänelle mahdollista. Muistuta häntä kuluista, joita syntyy jo ennen ensimmäistä palkkapäivää. Sellaisia ovat muun muassa rekisteröinti-, työmatka- ja ruokailu- sekä muuttoon liittyvät kulut. Hanki tarvittaessa työntekijällesi asunto ja välttämätön kalustus tai ainakin tilapäismajoitus, jotta saapuminen Suomeen olisi hänelle mahdollisimman helppoa.

Ohjaa häntä rekisteröitymään Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa (entinen maistraatti), jolloin hän saa suomalaisen henkilötunnuksen. Rekisteröitymistä varten vaaditaan myös verokortti. Neuvo työntekijääsi muun muassa pankkitilin avaamisessa, jotta yrityksesi voi maksaa hänelle palkkaa. Ohjaa häntä olemaan yhteydessä myös Kelaan, jotta hän voi selvittää oikeutensa Kelan etuuksiin ja terveydenhuoltoon Suomessa.

Todella kattava opas kansainväliseen rekrytointiin löytyy Business Finlandin Talent Boost Finland- osiosta. Oppaassa on selitetty tarkasti rekrytoinnin eri vaiheet eli tätä opasta kannattaa hyödyntää, mikäli sinulle jäi kysyttävää kansainväliseen rekrytointiprosessiin liittyen.

Suomeen saapumisen jälkeen

Kaikista tärkeintä on kuitenkin olla työntekijäsi tukena. Monet käytännöt asiat hoidetaan Suomessa erilailla kuin muissa maissa eli älä oleta työntekijän osaavan hoitaa kaikkia asioita itsenäisesti. Jo se, että suurimman osan tapaamisista pystyy varaamaan verkkopankkitunnuksilla tai ylipäätään sähköisesti, saattaa olla työntekijälle täysin uutta. Esimerkiksi Espanjassa aika lääkärille varataan jonottamalla paikallisessa terveyskeskuksessa ja palvelu tapahtuu ainoastaan kasvotusten vuoronumerojärjestyksessä.

Osassa paikoissa ei välttämättä puhuta englantia tai työntekijän muuta äidinkieltä eli hän saattaa tarvita myös asioimisapua. Varmista, että 14 työntekijällä on yrityksessäsi henkilö, jonka puoleen hän voi kääntyä tai parhaimmassa tapauksessa varmista, että hänellä on koko työyhteisön tuki.

Lue lisää selkosuomen puhumisen tärkeydestä tästä postauksesta.

Huomioi myös, että akkulturaatio eli sopeutuminen uuteen kulttuuriin tapahtuu neljällä eri tavalla, jotka ovat integraatio, assimilaatio, separaatio sekä marginalisaatio. Se, millä tavalla maahanmuuttaja suhtautuu omaan kulttuuriperintöönsä vaikuttaa prosessiin suuresti; haluaako henkilö säilyttää etnisen kulttuurinsa vai sulautua valtakulttuuriin? Integraatio tarkoittaa sitä, että henkilö saa vaikutteita sekä omasta etnisestä että valtakulttuurista eli arvostaa näitä molempia. Tämä on akkulturaatioprosessin ihanteellinen muoto. Assimilaatiossa tukeudutaan yksinomaan valtakulttuuriin eli sulaudutaan täysin valtakulttuuriin kadottaen etnisen kulttuuriperinteen tavat ja separaatiossa vaikutteita saadaan ainoastaan oman etnisen kulttuurin piiristä. Marginalisaatiossa ihminen eristäytyy molemmista kulttuureista, ja tämä onkin vaihtoehdoista huonoin.

Se, miten yrityksesi ottaa maahanmuuttajan vastaan ja toivottaa hänet osaksi työyhteisöä, vaikuttaa sopeutumisprosessiin suuresti.

Haluatko kehittää yrityksesi monikulttuurisuusosaamista? Varaa aika tapaamiseen ja keskustellaan, miten voin auttaa.

Korkean ja matalan kontekstin viestintätavat - Miten kommunikointi eroaa eri kulttuureissa?

14 March 2024

Kulttuuri sanelee sen, mitä jätämme huomiotta ja mihin kiinnitämme huomiota, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Saatat kokea, että viestit erinomaisesti muiden kanssa, mutta toinen osapuoli saattaa kokea viestintäsi töykeäksi.