By Tanja Saarinen
Kulttuuri sanelee sen, mitä jätämme huomiotta ja mihin kiinnitämme huomiota, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Saatat kokea, että viestit erinomaisesti muiden kanssa, mutta toinen osapuoli saattaa kokea viestintäsi töykeäksi. Ehkäpä olet keskustellut henkilön kanssa, joka aina ilmaisee mielipiteensä epäsuorasti, etkä oikein pääse jyvälle siitä, mitä he oikeasti ajattelevat?
Viestintä eri maissa vaihtelee matalan kontekstin ja korkean kontekstin välillä. Matalan kontekstin viestintä tarkoittaa hyvin suoraa tapaa viestiä ja viesti muotoutuu pääsääntöisesti sanojen avulla. Tämän vuoksi suoran viestinnän maat, kuten Suomi, usein toistavat sanojaan usean kerran, jotta viestin merkitys menee varmasti oikein perille. Esimerkiksi palaverit saatetaan aloittaa käymällä läpi päivän asialista ja palaverin lopuksi tehdään vielä koonti päätetyistä ja läpikäydyistä asioista.
Suomi kuuluu matalan kontekstin viestintäkulttuuriin, kun taas monet Aasian ja Lähi-Idän maat kuuluvat korkean kontekstin kulttuureihin. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa puhumme asioista suoraan ja kiertelemättä. Kokouksissa ilmaisemme mielipiteemme huolimatta siitä, onko kokous kollegoiden kesken vai onko paikalla esimerkiksi yrityksen johtoa.
Lue myös: Johtaminen ja valtaetäisyys eri kulttuureissa
Korkean kontekstin viestinnässä suurin osa kommunikoinnista tapahtuu sanattoman viestinnän kautta eli itse sanoilla ei ole niin paljoa merkitystä. Kommunikointi on vivahteikasta ja sillä, mitä ei puhuta on yhtä suuri merkitys kuin sillä, mikä sanotaan ääneen. Kuuntelijalla onkin oltava kyky lukea rivien välistä, sillä asioita ei toisteta samalla tavalla kuin matalan kontekstin maissa.
Kun keskustelemme samasta kulttuurista tulevan henkilön kanssa, voimme suhteellisen helposti selvittää viestintävihjeet ja määrittää, onko viestintä suoraa ja asiakeskeistä vai epäsuoraa ja painottuen kontekstiin. Kuitenkin tilanteessa, jossa toinen henkilö tulee korkean kontekstin kulttuurista ja toinen matalasta kontekstista, turhautuminen on yleistä. Tämä johtuu siitä, että matalan kontekstin viestijä olettaa, että toinen osapuoli tietää aiheesta hyvin vähän, ja selittää siksi enemmän kuin on tarpeen. Korkean kontekstin kommunikoija ei puolestaan välttämättä tarjoa riittävästi tietoa tai taustaa aiheesta, jolloin toinen osapuoli joutuu arvailemaan viestin merkityksen.
Haasteena on lisäksi se, että virheitä tehdessä ihmisten tunteet ovat pinnassa ja virheitä selitetään kulttuurierojen kautta. Usein tämä johtaa siihen, ettei enää ymmärretä toisen ihmisen näkökulmaa asioihin, joka pahimmillaan luo turhia konflikteja.
Mielenkiintoista on, että palautteen antaminen voi poiketa paljon päivittäisestä viestintätyylistä. Esimerkiksi amerikkalaisten päivittäinen viestintä on suhteellisen suoraviivaista, mutta palautetta annetaan epäsuoremmin. Suostuttelu esimerkiksi neuvottelutilanteissa voi perustua tosiseikkoihin tai henkilön omiin kokemuksiin. Päätösten tekemisten, luottamuksen rakentamisen ja erimielisyyksien ulottuvuuksia kannattaa tarkastella erityisesti, jos toimii esihenkilön asemassa.
Esimerkiksi monikulttuurista tiimiä johtaessaan, esihenkilön tulisi selkeästi viestiä tyylistään, koska eri kulttuurit suosivat erilaisia hierarkioita ja suhteita esihenkilönsä kanssa. Muista, että luultavasti alat huomaamaan eroja kommunikaatiotavoissa vasta siinä kohtaa, kun väärinymmärryksiä alkaa tapahtumaan. Välttääksesi tämän, selitä kollegoillesi sinun tapasi viestiä ja painota, ettei tarkoituksesi ole missään tilanteessa olla loukkaava.
Pidä mielessä, että virheitä tehdessä ihmisten tunteet ovat pinnassa. Jos virheitä aina selitetään kulttuurierojen kautta ja tämä saattaa johtaa siihen, ettei enää ymmärretä toisen ihmisen näkökulmaa asioihin.
Powered by NUMINOS Digital