Selkosuomen puhumisen tärkeys monikulttuurissa työyhteisöissä

Muistatko ensimmäisen kerran, kun puhuit englantia ulkomailla? Jännittääkö sinua edelleen virheiden tekeminen vierasta kieltä puhuessa? Kuinka usein muistutat läheisiä siitä, että on tärkeämpää uskaltaa puhua vierasta kieltä kuin puhua sitä täydellisesti?

Tiesitkö, että 79% yrityksistä palkkaa ennemmin supisuomalaisen työttömän työnhakijan kuin maahanmuuttajan samassa tilanteessa ja yksi suurimmista syistä tähän on hakijan kielitaito? Jopa puolelle rekrytoijista erittäin hyvä suomen kielen taito on vaatimuksena työntekijän palkkaamiseen.

Mitä jos sinun organisaatiosi auttaisikin kielitaidon kehittämisessä?

Kulttuurien vaikutus viestintätyyliin

Me kaikki haluamme tulla ymmärretyiksi ja kuulluiksi. Erityisesti tapa, jolla kommunikoimme, on meille yleensä niin tiedostamaton, että on haastavaa siirtyä suorasta kommunikointitavasta epäsuoraan viestintään eli asiakeskeisemmästä tavasta kontekstikeskeisempään tapaan. Kommunikointi tapahtuu suullisesti ja kehonkielen kautta ja siihen vaikuttavat konteksti, muodollisuus viestijöiden kesken sekä tunteet. Konteksti vaikuttaa ihmisen reaktioon, miten hän käyttää kehoaan ja sanoja ja reagoi tiettyihin tapahtumiin.

Tähän käyttäytymiseen vaikuttavat ja heijastuvat kulttuurin normit. On tärkeää muistaa, että onnistunut viestintä tarkoittaa sitä, että pelkän puhumisen sijaan molemmat osapuolet ovat yhtä mieltä viestin tulkinnoista. Se, miten viesti tulkitaan riippuu siitä, puhuvatko kommunikoijat samaa kieltä ja mikä on heille luonnollisin tapa viestiä.

Monikulttuurisessa organisaatiossa on tärkeää viestiä selkokielellä ja varmistaa kysymällä, että viestin vastaanottaja on ymmärtänyt asian. Oli kyse sitten suomen tai englannin kielestä.

Viestinnässä globaalissa ympäristössä on otettava huomioon kolme eri tekijää: kulttuurin kansallinen luonne, jokaisen yksilön ainutlaatuinen persoonallisuus ja konteksti, jossa viestintä tapahtuu. Viestintä eri kulttuurien välillä onkin moniulotteista, sillä se muovautuu ajan ja paikan mukaan.

Viestinnän vaikutus monikulttuurisen työyhteisön hyvinvointiin

Eri äidinkielet ja yhteisen kielen puuttuminen näkyvät sosiaalisessa kanssakäymisessä työpaikoilla, kuten palavereissa ja tauoilla. Jos työyhteisössä on yksi työntekijä, joka ei puhu suomea, voi hän tuntea olonsa ulkopuoliseksi. Toisaalta, jos samalla työpaikalla on vahvasti edustettuina muutamia kieliä, saattaa työyhteisö jakautua tekemään töitä porukoissa, joissa puhutaan samaa kieltä.

Muista, että suomen kieli yksi maailman haastavimmista kielistä oppia ja se on yksi suurimmista syistä, minkä vuoksi monet maahanmuuttajat kokevat olonsa ulkopuoliseksi työyhteisössä. Kun maahanmuuttajan suomen kielen opetusta ei tueta, tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua työpaikan tarjoamiin koulutuksiin ja oman osaamisen kehittämiseen. Vaikka kielitaitoa ei tarvittaisi itse työn suorittamisessa, kielitaidon puute näkyy nimenomaan kommunikoinnissa työyhteisön kanssa, joka saattaa johtaa kuulumattomuuden tunteeseen.

Koko työyhteisön tulisikin panostaa siihen, että he käyttävät selkosuomea maahanmuuttajien kanssa ja pyrkivät välttämään esimerkiksi sananlaskuja päivittäisessä viestinnässä. Huomio myös, että kantasuomalaiset puhuvat suomen kieltä eri tavalla, kun sitä opetetaan oppikirjoissa. Pyri siis puhumaan maahanmuuttajan kanssa ’’kirjakieltä’’ varsinkin, jos maahanmuuttaja on vasta aloittanut suomen kielen opiskelun.

Muista kuitenkin, että kommunikoit aikuisen ihmisen kanssa eli pyri selittämään asiat selkeästi, muttei lapsenomaisesti. Usein uutta kieltä puhuessa, henkilö joutuu kääntämään viestin oman päänsä sisällä ennen kuin hän pystyy vastaamaan sinulle. Anna henkilölle siis aikaa kuunnella, prosessoida viestisi ja kysyä tarkentavia kysymyksiä ennen kuin siirryt seuraavaan aiheeseen.

Tätä helpottaa suuresti, jos pystyt pilkkomaan lauseet lyhyiksi kokonaisuuksiksi, joissa käytetään mahdollisimman yleisiä sanoja. Käyttämällä taukoja, erilaisia äänensävyjä ja eleitä, pystyt myös painottamaan viestin eri osien tärkeyttä. Mikäli epäilet, onko toinen henkilö ymmärtänyt asian oikein, voit pyytää häntä ystävällisesti toistamaan ohjeistuksen tai kysyä, voitko vielä selventää jotakin. ''

Jossain kulttuureissa voi olla vaikea myöntää, ettei ohjeita ole ymmärretty eli vältä kysymästä, onko kaikki nyt selkeätä. Tämä saattaa tuntua liian suoralta joillekin henkilöille eivätkä he välttämättä uskalla myöntää, että heillä olisi vielä kysymyksiä asiaan liittyen, sillä he eivät halua kyseenalaistaa auktoriteettiäsi ja ohjeidenantokykyjäsi.

On tärkeätä olla kärsivällinen ja kannustaa suomen kielen oppimiseen. Kommunikointi uudessa kulttuurissa ja uudella kielellä vaatii suunnattomasti rohkeutta! Sen sijaan, että välttelet kommunikaatiota suomen kielellä sen vuoksi, että koet, ettei toinen henkilö ymmärrä sinua täysin, pyri auttamaan häntä oppimaan uusia sanoja ja merkityksiä päivittäisessä kanssakäymisessä.

Olet varmasti itse ollut tilanteessa, jossa olet joutunut käyttämään vierasta kieltä ja kun olet selvinnyt esimerkiksi ravintolatilauksesta tällä kielellä, olet voinut olla itsestäsi ylpeä. Pyri olemaan työpaikallasi se henkilö, jonka kanssa maahanmuuttaja voi harjoitella suomen kielen taitoaan ilman pelkoa virheiden tekemisestä.

Korkean ja matalan kontekstin viestintätavat - Miten kommunikointi eroaa eri kulttuureissa?

14 March 2024

Kulttuuri sanelee sen, mitä jätämme huomiotta ja mihin kiinnitämme huomiota, kun olemme vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Saatat kokea, että viestit erinomaisesti muiden kanssa, mutta toinen osapuoli saattaa kokea viestintäsi töykeäksi.