By Tanja Saarinen
Kulttuurienvälisen viestinnän koulutuksissa keskitytään usein eroihin: siihen, miten eri kulttuureissa viestitään, tehdään päätöksiä, annetaan palautetta tai suhtaudutaan auktoriteetteihin. Tämä tieto on tärkeää, erityisesti kansainvälisissä työympäristöissä, joissa väärinymmärrykset voivat nopeasti heikentää yhteistyötä ja luottamusta.
Silti monelle jää tunne, että vaikka tietoa on kertynyt, käytännön tilanteet tuntuvat edelleen hankalilta. Teoria on tuttua, mutta sen soveltaminen arjessa epävarmaa.
Positiivinen psykologia tuo tähän kaivattua tasapainoa. Se ei keskity siihen, mikä menee pieleen, vaan siihen, mitkä tekijät tukevat toimivaa vuorovaikutusta, oppimista ja hyvinvointia. Kun positiivinen psykologia yhdistetään kulttuurienväliseen viestintäkoulutukseen, kulttuuriäly kehittyy tavalla, joka tuntuu sekä inhimilliseltä että käytännössä hyödylliseltä.
Monikulttuurisissa tiimeissä viestintään liittyvä epämukavuus on tavallista. Esimerkiksi suomalainen ammattilainen voi kokea epäsuoran viestinnän epäselvänä tai tehottomana, kun taas toisesta kulttuurista tuleva kollega saattaa tulkita suomalaisen suoruuden kylmäksi tai töykeäksi.
Perinteinen koulutus auttaa tunnistamaan nämä erot, mutta se ei aina käsittele niihin liittyviä tunteita: turhautumista, epävarmuutta tai vetäytymistä. Positiivinen psykologia tuo keskusteluun mukaan juuri nämä kokemukset.
Sen sijaan että keskitytään vain käyttäytymisen muuttamiseen, osallistujia kannustetaan pohtimaan, mistä heidän reaktionsa kumpuavat. Turhautumisen taustalla voi olla esimerkiksi vahva tarve selkeyteen ja vastuullisuuteen – ominaisuuksia, jotka ovat sinänsä arvokkaita. Kun tämä oivallus syntyy, suhtautuminen erilaisiin viestintätapoihin pehmenee ja joustavuus lisääntyy.
Lue lisää, miten eri kulttuurit ilmaisevat tunteita
Moni pelkää sanovansa jotain väärin tai loukkaavansa toista kulttuuristen erojen vuoksi. Tämä näkyy usein varovaisuutena ja hiljaisuutena koulutuksissa ja työyhteisöissä.
Positiivinen psykologia korostaa psykologisen turvallisuuden merkitystä: tunnetta siitä, että kysyminen, erehtyminen ja epävarmuuden jakaminen on sallittua. Kun ilmapiiri on turvallinen, on helpompi käsitellä myös vaikeita kokemuksia ja aiempia väärinymmärryksiä. Esimerkiksi esihenkilö voi avoimesti pohtia, miksi palautteen antaminen tuntuu haastavalta tietyissä kulttuurisissa tilanteissa. Tällaiset keskustelut kehittävät kulttuuriälyä huomattavasti enemmän kuin yksittäiset ohjeet siitä, mitä saa tai ei saa sanoa.
Kulttuuriäly ei synny pelkästään kulttuuritiedosta, vaan myös itsetuntemuksesta. Vahvuuslähtöinen näkökulma auttaa tunnistamaan omia ominaisuuksia, kuten empatiaa, uteliaisuutta, sopeutumiskykyä ja kykyä tarkastella asioita useasta näkökulmasta.
Tarkoitus ei ole muuttua joksikin toiseksi, vaan oppia hyödyntämään omia vahvuuksia eri tilanteissa. Tämä lisää itsevarmuutta ja vähentää jatkuvaa itsensä tarkkailua, joka usein kuormittaa kulttuurienvälisessä työssä.
Lue lisää kulttuuriälystä täältä
Kansainväliseen työhön ja monikulttuurisiin ympäristöihin liittyy usein pitkiä sopeutumisprosesseja. Kulttuurishokki, roolien epäselvyys ja identiteetin muutokset ovat monille tuttuja.
Positiivinen psykologia auttaa näkemään nämä kokemukset normaalina osana oppimista eikä merkkinä epäonnistumisesta. Reflektiiviset harjoitukset ja merkityksellisyyttä korostava lähestymistapa tukevat resilienssiä ja jaksamista. Moni kokee helpotusta jo siitä, että epämukavuus ymmärretään luonnolliseksi osaksi kulttuurienvälistä kasvua.
Kun positiivinen psykologia yhdistetään tietoisesti kulttuurienväliseen viestintään, painopiste siirtyy erojen hallinnasta niiden kohtaamiseen. Osallistujat saavat paitsi tietoa myös psykologisia ja emotionaalisia työkaluja, joiden avulla kulttuuriälystä tulee aidosti toimivaa arjessa – ja pitkällä aikavälillä kestävämpää.
Powered by NUMINOS Digital