By Tanja Saarinen
Monikulttuurinen työyhteisö on rikkaus, mutta sen menestys riippuu viestinnän sujuvuudesta. Vuorovaikutus on jokaisen työyhteisön toiminnan ydin, ja se koostuu sekä sanallisesta että sanattomasta viestinnästä. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat luomaan sosiaalisia suhteita, ilmaisemaan mielipiteitä ja rakentamaan luottamusta eri sidosryhmien välille. Luottamus kumpuaa avoimuudesta. Lähtökohtaisesti ihminen olettaa toisen olevan hyväntahtoinen ja rehellinen, mutta monikulttuurisessa ympäristössä tämän luottamuksen rakentaminen vaatii erityistä huomiota.
Vuorovaikutukseen liittyy vahvasti sosiaalinen älykkyys. Se on kykyä rakentaa vuorovaikutteinen työyhteisö ja toimia positiivisesti muut huomioiden – niin yksilönä kuin osana ryhmää. Sosiaaliseen älykkyyteen kuuluu myös autenttisuuden kokeminen ja sen johtaminen.
Monikulttuurisen tiimin johtaminen vaatii johtajalta kykyä priorisoida ryhmän edut yhteisten normien ja arvojen pohjalta. On ratkaisevan tärkeää, että johtaja ymmärtää ryhmän kulttuuritaustoja voidakseen ohjata tiimin oikeisiin tavoitteisiin. Johtamisessa ei ole yhtä kaikille sopivaa muottia, vaan lähestymistapa on aina räätälöitävä ajan, paikan ja ryhmän tarpeiden mukaan.
Lue lisää, miten eri kulttuurit ymmärtävät ajan ja miten se vaikuttaa työtapoihin.
Kulttuuri vaikuttaa merkittävästi käyttäytymiseemme työpaikalla ja johtajien tulisi huomioida se johtamistyylissään. Esimerkiksi kulttuuriset normit ja arvot voivat vaikuttaa siihen, miten kommunikoimme, vuorovaikutamme muiden kanssa ja lähestymme työtehtäviä.
Gelfandin, Erezin ja Aycanin (2007) tekemä tutkimus monikulttuurisesta organisaatiokäyttäytymisestä tutki kulttuurierojen vaikutusta työpaikkaviestintään ja konfliktien ratkaisuun. Tutkimus osoitti, että viestintätyylit vaihtelevat kulttuureittain ja voivat johtaa väärinkäsityksiin ja konflikteihin työpaikalla. Esimerkiksi jotkut kulttuurit käyttävät epäsuoraa viestintätapaa, käyttäen eleitä ja ilmeitä, kun taas toiset käyttävät suoraa ja sanallista viestintää. Kirjoittajat ehdottavat, että kulttuurinen älykkyys, eli kyky tunnistaa ja sopeutua kulttuurieroihin, on tärkeätä tehokkaalle monikulttuuriselle viestinnälle ja yhteistyölle työpaikalla.
Lue lisää, miten voit kehittää kulttuuriälyäsi.
Lisäksi kulttuuriset erot johtajuus- ja päätöksentekotavoissa voivat vaikuttaa siihen, miten työntekijät reagoivat auktoriteettiin ja työhön liittyviin päätöksiin. Nämä kulttuuriset erot on tärkeä tunnistaa ja ymmärtää, jotta työyhteisössä voidaan rakentaan kestäviä suhteita ja edistää positiivista työkulttuuria.
Kulttuurierot voivat vaikuttaa siihen, miten yksilöt lähestyvät työtehtäviä, sillä osassa kulttuureita painotetaan yhteistyötä ja tiimityötä, kun taas toisissa yksilön saavutukset ovat tärkeämpiä. Työpaikan kulttuuriset erot tunnistamalla ja arvostamalla organisaatiot voivat luoda inklusiivisemman ja monimuotoisemman työympäristön, joka edistää keskinäistä ymmärrystä ja kunnioitusta. Onkin tärkeää huomata, ettei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toimia vaan erilaisten toimintatapojen taustalla on erilaisia uskomuksia, jotka ohjaavat työntekijöiden toimintaa.
Kulttuuri vaikuttaa jopa siihen, miten otamme vastaan palautetta. Sue-Chanin ja Latamin (2004) tutkimus osoitti, että esimerkiksi kiinalaiset ja amerikkalaiset työntekijät tulkitsevat palautetta eri tavoin. Kiinalaisessa kollektiivisessa kulttuurissa palaute koettiin herkemmin henkilökohtaisena arvosteluna, kun taas amerikkalaisessa yksilökeskeisessä kulttuurissa se nähtiin kasvumahdollisuutena.
Tämä korostaa sitä, että palautteen antaminen monikulttuurisessa tiimissä vaatii pelisilmää. Palautteen räätälöiminen kulttuurin arvojen mukaisesti parantaa työntekijöiden sitoutumista ja suorituskykyä. Tämän vuoksi nykypäivän johtajan on oltava sosiaalisesti älykäs, tunneälykäs sekä kulttuuriälykäs ja hänen tulee osata johtaa itseään.
Haluatko oppia johtamaan monikulttuurisia tiimejä ja valjastamaan tiimisi voimavarat? Tutustu koulutuksiimme monikulttuuristen tiimien esihenkilöille.
Powered by NUMINOS Digital